Haluaisin naisten lukevan tämän

Tai saa miehetkin lukea, mutta ensisijaisesti muijissa toivon herättäväni ajatuksia. Luin niin kovin hyvän tekstin, jonka oli kirjoittanut Vanessa Florence. “Why A Free Man Is The Most Terrifying Thing For A Woman” – Niin miksi? Miksi naiset pelkäävät vapaata miestä?

Vapaalla ei tässä tekstissä tarkoitettu sinkkua Tinderissä. Vapaalla tarkoitettiin miestä, jonka tahtoon ja tekemisiin nainen ei suhteessa pääse puuttumaan omilla keinoillaan. Niitä keinojahan meillä riittää. Jos puhe ei auta, saapuvat näyttämölle itku, draama, mökötys, seksi. Manipulointi, jos oikein ikävällä tavalla lähdetään asiaa ilmaisemaan.

Harva myöntää manipuloivansa, mutta jos oikein pysähdyt miettimään, niin ehkä, ehkä ihan kerran tai kaksi olet tehnyt jotain vain tarkoituksenasi saada toinen reagoimaan ja käyttäytymään haluamallasi tavalla. Ja ehkä, siis ehkä, se on ollut tilanteessa, jossa et ole osannut ilmaista tahtoasi keskustelun kautta, tai keskustelu ei ole päättynyt haluamaasi lopputulokseen. Osaa tämän miehetkin. Väitän, että naiset osaavat paremmin.

Mitä tällä kaikella sitten haetaan? Naiset kehuvat toisilleen, että ”kuuden vuoden koulutuksella siitä tuli ihan toimiva mies”. Todellisuudessa se harvoin on enää mies. Vuosien koulutuksella on saatu koulutettua miehestä itselle joko isä tai poika.

Jostain syystä mies pitää nalkuttaa tahdottomaksi. Nainen heittäytyy avuttomaksi isin pikku tytöksi, jonka puolesta mies tekee kaikki ”miesten hommat” ja toki myös osansa ”naisten hommista”. Isi on myös ainainen henkinen tuki ja turva, se, joka reagoi viivyttelemättä jokaiseen tuskaasi ja tarpeeseesi. Prinsessan jokainen tunnetila on isin vastuulla, niin, ettei vastuuta omista oloistaan tarvitse kantaa missään tilanteessa.

Toinen vaihtoehto on se, että nainen alkaa holhota miestä, joka hänen mielestään ei osaa tehdä mitään oikein. (Epäselväksi jää, että miksi ikinä pitää edes lyöttäytyä yksiin jonkun kanssa, joka tekee pelkkiä vääriä ratkaisuja.) Naisella on täysi työ opettaa ja ohjata miestä oikeille tavoille – eli hänen omilleen. Koska mies ei silti oikein tajua, miten tätä elämää pitäisi elää ja asioita hoitaa, nainen alkaa hoitaa niitä hänen puolestaan. Siinä se kolmas lapsi menee missä kaksikin. “Tässä on Jussi sinulle aamuksi eväät kun lähdet töihin.”

A real man
does not get
a hard on
for little girls.
Just as we do not
get wet for little boys.
Yet somehow
we continually
turn each other
into just that
and then wonder
about
why the spark has gone.

Tuo on lempi kohtani Vanessa Florencen tekstissä. Haluan lisätä siihen vielä tämän: Kuka haluaa panna isiään tai äitiään? (Kysymys on retorinen, en todellisuudessa halua tietää.)

Vapaa mies on se, jota emme saa muutettua isäksi emmekä pojaksi, saati Pyhäksi Hengeksi. Vapaa mies on se, joka on rinnallamme siksi, että hän haluaa, ei velvollisuudentunteesta, pelosta eikä siksi, että olemme tehneet hänet riippuvaiseksi itsestämme. Kaiken, mitä hän puolestamme tekee, hän tekee, koska hän todella sydämestään haluaa.

Vapaa mies on se, joka on rinnallamme juuri sellaisena kuin on. Hyvässä ja pahassa. Miksi se on niin pelottavaa? Koska sinunkin on oltava vapaa. Vapaa tarkoittaa itsenäinen. Itsenäinen tarkoittaa, että otat vastuun omasta elämästäsi ja omista tunteistasi, koska kukaan muu ei todellakaan tule sitä puolestasi tekemään.

Meillä on kaikilla omat historiamme, omat syvältä kumpuavat tarpeemme isälle tai pojalle. Meillä on myös yhteiskunnan ja median luomat stereotyyppiset parisuhdemallit, joissa on lähestulkoon aina johonkin suuntaan alisteinen asetelma. Tasa-arvoinen suhde toteutuu monen mielestä siinä, että molemmat imuroivat vuorotellen, olkoonkin, että se on vaimon sanelema sääntö, jota mies nöyrästi tottelee.

On varmasti paljon suhteita, joissa toinen tai kumpikaan ei ole vapaa, saati itsenäinen, eikä haluakaan olla. Sekin on hyvä. Kaikki, mikä toimii, on hyvä.

Minua tuo teksti kosketti siksi, että olen itse taistellut itseni yli sekä tarpeesta roikkua, että roikuttaa. Haudannut totuttuja parisuhteen toimintamallejani toimimattomina. Kohdannut pataljoonan pelkojani ja muita perkeleitä.

Meillä on kaikilla omat historiamme, omat syvältä kumpuavat tarpeemme isälle tai pojalle.

Omasta tahdostaan kiinni pitävä mies vaatii omilla jaloillaan seisovan naisen. Tasapainossa on ollut senpäiväinen hakeminen, että nurin on menty monta kertaa ja kivuliaasti, mutta tämän minä sanon teille naiset: Lopussa kyllä seisoo. Kiitoskin.

Tuo se on tuossa. Tärkeämpi kuin kukaan koskaan. Koska se haluaa olla. Ja jos ei halua, se menee pois. Eikä se haittaa, koska minulle jää edelleen rakkaus ja kaksi jalkaa, joilla seistä. Minua ei pelota enää.

Alkuperäinen Florencen teksti kokonaisuudessaan löytyy täältä.



Nimim. Piti tehdä kirjanpito, kirjoitin blogitekstin

Yksi ajatus artikkelista “Haluaisin naisten lukevan tämän”

  1. Omassa 20 v suhteessa suurin käänne tuli siinä, kun lapsi syntyi ja mies ei ottanutkaan “vastuuta” vaan pakeni eikä saanut mitään asiaa hoidettua eikä ollut mitään mielipidettä mistään asiasta vaan aina se saa***nan sama hokema päätä sinä. Ongelmien ilmaantuessa vaijettiin täysin ja jopa vedettiin kengät jalkaan ja painuttiin baariin. Miksi minä haluaisin päättää kaikesta, kun en ole yksin siinä suhteessa/perheessä? Joten aina mieskään ei suhteeseen alkaessaan ole mies vaan poika joka lakaisee ongelmat maton alle eikä käyttäydy kuin aikuinen mies. Teemu Syrjälällä on asiasta hyviä näkemyksiä.

Vastaa käyttäjälle Jaana Peruuta vastaus